Tässä kirjoituksessa Mestarin toimitusjohtaja Juuso Hieta pohtii kesällä 2026 voimaan tulleen hankintalakimuutoksen vaikutuksia Mestarin toimintaan, mikäli muutoksia yhtiön osakasrakenteessa ei tapahtuisi kesään 2027 mennessä. Otetaan alkuun lyhyt katsaus lakimuutoksen sisältöön yleisellä tasolla:
Lakimuutoksen keskeinen sisältö:
Lakimuutokset vaikuttavat erityisesti hankintayksiöiden in-house-yhtiöiden eli sidosyksiköiden toimintaedellytyksiin (kuten Mestar), sillä muutosten myötä hankintoja voi tehdä osakeyhtiömuotoisista sidosyksiköstä kilpailuttamatta vain, jos hankintayksikön omistusosuus sidosyksiköstä on vähintään 10 %. Muutos astuu voimaan siirtymäajan jälkeen.
Lisäksi käänteistä sidosyksikköhankintaa ja in-house sisters-hankintoja koskevaan hankintalain kohtaan on lisätty maininta, jonka mukaan kyseistä poikkeusta ei sovelleta niihin sidosyksikköihin, joissa on enemmän kuin yksi omistaja. Tälle lain tarkennukselle ei ole säädetty siirtymäaikaa.
Osaa muutoksista tulee voimaan vasta 1.10.2026 alkaen:
- velvollisuus jakaa hankinta osiin
- velvollisuus keskeyttää hankinta, jos EU-kynnysarvon ylittävään avoimella menettelyllä toteutettuun tarjouskilpailuun saadaan vain yksi tarjous.
Myös sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuutta koskevia muutoksia sovelletaan vasta siirtymäaikojen jälkeen:
- Sidosyksiköiden 10 % omistusosuuvaatimusta sovelletaan 1.7.2027 alkaen.
- Jos 10 % vaatimus ei täyty ennen lain voimaantuloa, sidosyksikön kanssa tehtyä sopimusta voi hyödyntää 30.6.2027 asti.
Seuraavassa on tiivis arvio siitä, miten muutokset näkyvät käytännössä Mestarin toiminnassa kesän 2027 jälkeen. Eli mitä nämä muutokset tarkoittavat Mestar Kuopio Oy:n kaltaisen ”in-house” -yhtiön toiminnassa käytännössä:
Käytännössä yhtiössä nyt pienosakkaina olevat konserniyhtiöt eivät pystyisi tilamaan töitä Mestar Kuopio Oy:ltä suoraan sopimusteitse (palvelusopimus / puitesopimus) kansalliset (yleinen hankintalaki) tai joissain hankkeissa myös EU-kynnysarvot (erityisalojen hankintalaki) ylittävissä hankinnoissa ilman avointa kilpailutusta. Vielä on juridisesti hieman epäselvää, miten erityisalojen hankintalakia sovelletaan ns. yhteisrakentamisen (katu, vesi- ja viemäriverkostoon sekä sähköverkkoon liittyvät) kohteissa.
Mikäli Mestar Kuopion ainoaksi yli 10 % osakkaaksi jäisi jatkossa Kuopion kaupunki, tarkoittaisi se vuositasolla pääosan pienosakkaiden volyymin poistumista, joka on viimeisinä vuosina ollut n. 5-6M€ vuodessa. Työllisyysvaikutuksina se koskettaa ennakkoarvioiden mukaan kaikista eniten kausityötä, sillä piha- ja ulkoalueiden hoidossa konserniin kuuluvien osakkuusyhtiöiden kunnossapidon piirissä olevien kohteiden lukumäärä vähenisi todennäköisesti merkittävästi, jos mm. Servica ja Niiralan Kulma eivät voisi jatkaa nykyisten hankintasopimustensa mukaisten palveluiden hankintaa. Tämän hetkisen arvion mukaan se olisi noin 20-25 henkilötyövuotta vähemmän. Osa em. volyymistä kohdistuu aliurakointiketjuun eli se vähentäisi myös Mestarin puitesopimuskilpailutettujen alihankintayritysten työkantaa jatkossa sekä kunnossapidossa että mm. piha- ja viherrakentamisessa.
Samalla Mestarin rooli työvalmennuksen ja matalan kynnyksen työkokeilujen järjestäjänä pienenee vielä merkittävämmin, joten Mestarin työvalmennusyksikön toiminnan volyymi laskisi aiemmasta huomattavasti. Ennakkoarvioiden mukaan vuosien 2025 volyymistä pudottaisiin yli 60 % ulkoaluekohteiden poistumisen myötä eli työvalmennusyksikössä vuoden aikana eri toimenpiteissä olevien henkilöiden määrät laskisivat aiemmasta noin 70-80 henkilöstä noin 20-30 henkilöä tasolle.
Tällä hetkellä moni asia hankintalain muutokseen liittyen on vielä valmistelussa jokaisessa Suomen kuntakonsernissa, joten tässä kirjoituksessa on esitetty pelkästään vaikutusarvio siitä, mitä muutos tarkoittaa käytännössä, jos omistussuhteissa ja osakasrakenteessa ei tapahtuisi mitään muutoksia kesään 2027 mennessä. Juridiselta kannalta erityisalojen hankintalaki tuo omat tulkintavaikeutensa kaupunkien perusinfrastruktuurin äärellä toimivien osakkaiden toimintaan ja hankintoihin liittyen. Edelleenkään Mestarin näkökulmasta myynti omille osakkaille (edellyttäen, että heillä on edustusta ja äänivaltaa yhtiön hallinnossa) ei ole ulosmyyntirajojen piirissä, mutta hankkivan yksikön eli ostajan tulee kuitenkin noudattaa kansallisen hankintalainsäädännön säännöksiä.